Kellarista kuuluu piipitystä ja kaakatusta.

Meille muutti tänään kaksi kanaa, maatiaisia, Alhon kantaa. Nuorikkoja molemmat, ikää nyt n. 9kk  ja molemmilla mukanansa tipuset. Toisella ikää noin viikko, toisella alle vuorokausi.

Ja tämä on ihan valtavan pelottavaa. Minun on vain luotettava siihen että kanaset pitävät tipusista hyvän huolen.   Kokoajan on sellainen olo että entä jos, mitä jos, pitäisikö sittenkin.  Tartteis jonkun kanoista tietävän sanomaan että se on normaalia, älä huolestu.

Mutta kanoilla on hyvä heinäpesä jonka jo ottivat omakseen, pehkua, ruokaa ja vettä sekä lämpöä. Enempää ei taideta voida tehdä?    Luottaa mammoihin että osaavat kyllä asiansa ja hoitavat tipunsa.

Hetkeksi jo pelästyin kun toinen oli pesässä, kuului kyllä piipytystä. Ja toinen tutkaili tiloja valtavalla kaakatuksella, hirveä potpotus ja ympäriinsä seikkailu.

Me ollaan ihan aloittelijoita kanojen kansa. Mutta ehkä toinen huolehti pesässä tipuista ja toinen tsekkasi mestat että minne heidät nyt on tuotu ja on turvallinen paikka.

Ehkä tilat saivat hyväksynsä sillä nyt siellä on ihan hiljaista, ei kuulu kotkotusta eikä piipitystä, ja kanaset istuvat pesässään. Oletan että tiput ovat mammojensa alla ja kaikki on kunnossa. Tipuja en nähnyt enää, mutta kaippa nuo mammat nostaili metelin jos jotain olisi hätänä?   Ja kello oli siis jo melkein yhdeksän ja enää tosi hämärä valaistus päällä, kuuluikin käydä yöunille.

Taisivat käydä yöunille.

Niin kauniita tyttöjä. Eihän me malteta nukkua ollenkaan kun heitä pitää käydä ihastelemassa.

Ovat nyt väliaikaisessa kanalassa meidän kellarissa.   Meidän kapula ei häpeäkseni ole ihan vielä valmis.  Mutta isäntä ahkeroi ja viikon aikana koetetaan saada tytöt ja tiput kanalaan.

 Mie en muuten tiennyt että kanat heiluttaa "häntäänsä"    tämä ainakin heilutteli.

(tarttee googlata mitä se meinaa....  ei auttanut google)

 Eivätkös olekkin ihania?   Ilman tuota pientä kakkaamisongelmaa saattaisin ottaa nämä vaikka sisälle.   Mutta ehkä ne ovat kuitenkin onnellisempia kanalassa missä saavat kuopsutella ja touhuta kaikkia kanamaisia juttuja ja pääsevät kevään tullen uloskin.

Vielä ei ole näillä neideillä tipujen kanssa mikään kiire.

Neiti Kotkottaja ja Sylvesteri.

Sitä on lukenut ja opiskellut näiden hoidosta mutta kyllä nyt on avuton olo, osataanko me muka tehdä mitään.    Mutta opetellaan, kysytään apua ja luotetaan itseemme.

Näitä neitejä kehuttiin hyviksi äideiksi jotka tietävät mitä tekevät. Luotetaan heihin.