70 yötä, tasan 10 viikkoa.

Wau, sieltä se joulu lähestyy ja se alkaa jo näkyä kaupoissakin. Ei vain meidän jouluihmisten mielissä ja kodeissa.

Aika ihanaa kyllä.     Minä en edes odota aattoa vielä niin innolla. Vaan sitä että on joulukuun ensimmäinen päivä. Saa avata ensimmäiset luukut kalentereista, Tauno Tonttu alkaa seikkailemaan meillä. Joulu on sitten jo ihan oikeasti.

 Hyllyn päällä olevasta lyhdystä lähti kynttilä muillemaille sillä laukaisi aina liian lähessä olevan palovoiroittimen. Nämä hauskat pattereilla toimivat ledit paljon paremmat lyhtyy pukin seuraksi.

Tänään olikin kiva päivä. Ajelin heti aamusta tuurin kyläkaupalle joululahjan perässä. 

Ja siellä pääsi näkemään upean jäämaailman.

Olisi riittänyt ihmeteltävää pidemmäksin aikaa.

 Hieno työtä ovat kyllä tehneet taas kerran.

 Ruffe, meidän takkuturkki. Tänään 5kk. Aika meneevauhdilla. Vastahan rääpäle haettiin kotiin.

Ruffe on aivan ihana koira, saimme kyllä tässä koirassa kaiken mitä toivoimme ja vähän enemmänkin.

Huomaa koirasta että päivä rymytty lasten kanssa pihalla ja käyty lampaita paimentamassa. 

Huomenna onkin pesu ja trimmaus päivä.

Mukavaa joulunodotusta.

Olen ajatellut jos en laskisikaan enää öitä jouluaattoon, vaan joulukuun ensimmäiseen.  Siihen olisi paljon lyhyempi aika ja ja se on melkein yhtä kivaa kuin itse jouluaatto.

Tai edes melkein, se joulun odotus ja jouluun valmistautuminenhan tässä on parasta. 

Jouluaatto on piste iin päälle. Mutta kyllä se tarvitsee sen viivan alleen. Ei pelkkä piste riitä.

P.s   Koetan tässä samalla tainnuttaa seitsämää kääpiötä unille. Sen jälkeen piilottelen autosta joululahjoja vähän sinne sun tänne. 

Omat ihanat haasteensa tässäkin.